Kotimaanmatkailua

Käytiin pienellä reissulla koko perheen voimin. Suuntana oli ensin Holiday Club Saimaa (hotellin esittely), sieltä jatkoimme sitten anopin mökille yhdeksi yönseuduksi.

Viiru on tottunut autossa matkustaja, joten automatka ei pelottanut. Matka kesti nelisen tuntia, pysähdyimme kerran. Tauolla Viiru pääsi jaloittelemaan. Koira nukkui lasten välissä lähes koko matkan, ihan loppumatkasta autoilu alkoi kyllästyttää ja Viiru yritti "riiviöidä" eli pureskella lasten käsiä...

Hotelli osoittautui oikein koiraystävälliseksi paikaksi. Saimme huoneen erillisestä siivestä, johon oli helppo mennä koiran kanssa (ei tarvinnut kulkea aina ihmislauman läpi). Lisäksi huoneemme oli katutasossa, mikä tarkoitti sitä, että saimme oman pienen kaistaleen pihaa. Sehän helpotti pennun kanssa elämistä huomattavasti, sillä koiran pystyi esim. yöllä päästämään pissalle suoraan takaovesta. Myös lenkille pystyi lähtemään terassin ovesta - tosin en tiedä, miten paljon hotellin väki moisesta tavasta piti, kun hypimme aitapensaiden taimien välistä ja ylitse...

Tässä kuvassa on toinen lapsistamme Viirun kanssa hotellihuoneen terassilla.

Muutenkin hotelli oli hyvin lemmikkiystävällinen: koiran kanssa sai liikkua periaatteessa missä vain, tosin ravintoloihin emme edes yrittäneet. Mutta muuten kävelimme kyllä katselemassa hotellin tarjontaa Viiru hihnassa. 

Majoittuminen Viirun kanssa sujui muuten hyvin, mutta ensimmäisenä yönä koira oli pikkuisen levoton ja heräili kaikkiin ääniin. Onneksi ääniä kuului vähän, äänieristys oli erinomainen. Toinen yö menikin sitten jo rutiinilla (tai sitten Viiru oli riittävän väsynyt...), sen koira nukkui rauhallisesti.

Reissun aikana kävimme Lappeenrannassa katselemassa paikkoja. Lappeenranta saa kyllä aika ison miinuksen siitä, että koiran kanssa ei päässyt oikein mihinkään. Joka paikassa oli koirakieltokyltti. Niinpä minä tai isäntä seisoi aina koiran kanssa odottelemassa, kun muu perhe kävi tutustumassa paikkoihin. En oikein ymmärrä, miksi esimerkiksi Hiekkalinnan alueelle ei koiran kanssa päässyt (kuva alla), siellä hiekkaveistokset oli kuitenkin suojattu köysillä, joten eipä sinne kiipeilemään olisi päässyt. Lisäksi paikka oli valvottu, joten asiattomasti käyttäytyville koiranomistajille olisi voinut huomauttaa käytöksestä...

Lappeenrannan koirakielteisyys kyllä pikkuisen harmitti, mutta toisaalta Viiru sai taas hyvää kokemusta uusista paikoista ja ihmisten keskellä kulkemisesta. Ei siis turha reissu siltäkään kannalta. 

Hotellimajoituksesta siirryimme anoppini mökille. Mökkimajoittuminen sujui jo rutiinilla, olemme olleet kuitenkin useamman kerran jo vanhempieni mökillä. Viiru nautti, kun sai painatella vapaana ja kun sai nähdä mukavia ihmisiä. Mökillä tosin satoi koko ajan, se vähän rajoitti Viirunkin menoa. Uuden paikan näkeminen oli kuitenkin taas hyvä kokemus - oppia tuli jälleen kerran. 

Täksi viikonlopuksi saimme kotiin koiravieraan. Siskoni suursnautseri Pihka majoittuu meillä. Viiru ja Pihka ovat vanhoja tuttuja, joten kaikki on sujunut hienosti. Vaikka kokoeroa on jonkin verran, yhteisleikitkin sujuvat - Pihka on tosin jo veteraani-ikäinen, mutta leikkii edelleen innolla. Kaverukset sopivat hyvin nukkumaan jopa samalle sohvalle...

Uusia kokemuksia ja takapakkia

Koiranpennun kanssa on siitä hauska elää, että sille on helppo tarjota uusia elämyksiä. On myös kiva katsella, miten pentu näihin elämyksiin suhtautuu.

Viiru on osoittautunut ihanan innokkaaksi kohtaamaan uusia asioita. Tänään käytiin eläintarvikekaupassa. Viirun mielestä se oli aivan ihana paikka - ruokaa oli säkeittäin joka puolella... Kaupungilla kävelyä on harjoiteltu useammankin kerran, viime viikolla käytiin jopa Helsingin keskustassa, sielläkin hetken miettimisen jälkeen oltiin kuin kotonaan. Viikonlopun uusi kokemus oli veneily. Viiru pääsi moottoriveneen kyytiin. Kokemus ei nyt ehkä ihan hurmannut koiraa, mutta eipä se kyllä mitenkään poiskaan rimpuillut.

Viirusta on tullut innokas vesipeto. Se ryntää mökillä innokkaasti järveen. Ei tosin uskalla mennä pidemmälle kuin missä jalat vielä yltävät pohjaan, mutta läiskyttää ja leikkii rantavedessä innokkaasti. Koetan saada tänne blogiin uimakuvan tai videon tässä joku kerta, sen verran hauskan näköistä puuhaa uiminen on.

Vaikka lähes kaikki on sujunut Viirun kanssa ihan loistavasti, pieniä takapakkejakin on tullut. Yksin jääminen on osoittautunut aika hankalaksi. Viiru vinkui ja haukkui, kun se jätettiin muutamaa minuuttia pitemmäksi aikaa yksin. Nyt olemme aloittaneet harjoitukset alusta ja rajoittaneet Viirun yksinolopaikkaa. Se on nyt meidän makuuhuoneessamme, jossa se nukkuu öisin ja jota se pitää varsin mukavana paikkana. Yksinolo on nyt toistaiseksi sujunut ihan hyvin - olemme nyt 15 minuutin kohdalla, huomenna koetetaan 20:tä minuuttia... Toivotaan, että tällä kertaa onnistuu.

Toinen takapakkikohta on sisäsiisteys. Päivisin sujuu suurimmaksi osaksi ihan hyvin, mutta välillä pissaa ja kakkaa tulee sisälle. Eikä siinä mitään, jos tulisi sanomalehdelle, mutta usein asiat tehdään 10 sentin päähän sanomalehdestä... En tiedä, mistä johtuu, mutta koetamme olla tarkkasilmäisiä ja pistää koiran ulos heti, jos se näyttää etsivän paikkaa pissata tai kakata... Onneksi näin kesäaikaan terassin ovi on lähes aina auki, joten koira pääsee hyvin ulos. Ehkäpä tässäkin pitää palata vähän taaksepäin ja alkaa palkita ulos tehdyistä asioista avokätisemmin...

Ensi viikonloppuna lähdemme ensimmäistä kertaa kunnolla reissuun Viirun kanssa. Edessä on kaksi yötä hotellissa. Saapa nähdä, miten menee... Raportoin sitten reissun jälkeen. :)

Tähän loppuun vielä video Viirusta ja kavereista mökillä. Leikimme lasten kanssa vähän iMovie-ohjelmalla. Kuvan laatu ei huimaa päätä, mutta ehkä siitä näkee, miten hauskaa koirilla - tai ainakin Viirulla - oli.