Viiru on tottunut autossa matkustaja, joten automatka ei pelottanut. Matka kesti nelisen tuntia, pysähdyimme kerran. Tauolla Viiru pääsi jaloittelemaan. Koira nukkui lasten välissä lähes koko matkan, ihan loppumatkasta autoilu alkoi kyllästyttää ja Viiru yritti "riiviöidä" eli pureskella lasten käsiä...
Hotelli osoittautui oikein koiraystävälliseksi paikaksi. Saimme huoneen erillisestä siivestä, johon oli helppo mennä koiran kanssa (ei tarvinnut kulkea aina ihmislauman läpi). Lisäksi huoneemme oli katutasossa, mikä tarkoitti sitä, että saimme oman pienen kaistaleen pihaa. Sehän helpotti pennun kanssa elämistä huomattavasti, sillä koiran pystyi esim. yöllä päästämään pissalle suoraan takaovesta. Myös lenkille pystyi lähtemään terassin ovesta - tosin en tiedä, miten paljon hotellin väki moisesta tavasta piti, kun hypimme aitapensaiden taimien välistä ja ylitse...
Tässä kuvassa on toinen lapsistamme Viirun kanssa hotellihuoneen terassilla.
Muutenkin hotelli oli hyvin lemmikkiystävällinen: koiran kanssa sai liikkua periaatteessa missä vain, tosin ravintoloihin emme edes yrittäneet. Mutta muuten kävelimme kyllä katselemassa hotellin tarjontaa Viiru hihnassa.
Majoittuminen Viirun kanssa sujui muuten hyvin, mutta ensimmäisenä yönä koira oli pikkuisen levoton ja heräili kaikkiin ääniin. Onneksi ääniä kuului vähän, äänieristys oli erinomainen. Toinen yö menikin sitten jo rutiinilla (tai sitten Viiru oli riittävän väsynyt...), sen koira nukkui rauhallisesti.
Reissun aikana kävimme Lappeenrannassa katselemassa paikkoja. Lappeenranta saa kyllä aika ison miinuksen siitä, että koiran kanssa ei päässyt oikein mihinkään. Joka paikassa oli koirakieltokyltti. Niinpä minä tai isäntä seisoi aina koiran kanssa odottelemassa, kun muu perhe kävi tutustumassa paikkoihin. En oikein ymmärrä, miksi esimerkiksi Hiekkalinnan alueelle ei koiran kanssa päässyt (kuva alla), siellä hiekkaveistokset oli kuitenkin suojattu köysillä, joten eipä sinne kiipeilemään olisi päässyt. Lisäksi paikka oli valvottu, joten asiattomasti käyttäytyville koiranomistajille olisi voinut huomauttaa käytöksestä...
Lappeenrannan koirakielteisyys kyllä pikkuisen harmitti, mutta toisaalta Viiru sai taas hyvää kokemusta uusista paikoista ja ihmisten keskellä kulkemisesta. Ei siis turha reissu siltäkään kannalta.
Hotellimajoituksesta siirryimme anoppini mökille. Mökkimajoittuminen sujui jo rutiinilla, olemme olleet kuitenkin useamman kerran jo vanhempieni mökillä. Viiru nautti, kun sai painatella vapaana ja kun sai nähdä mukavia ihmisiä. Mökillä tosin satoi koko ajan, se vähän rajoitti Viirunkin menoa. Uuden paikan näkeminen oli kuitenkin taas hyvä kokemus - oppia tuli jälleen kerran.
Täksi viikonlopuksi saimme kotiin koiravieraan. Siskoni suursnautseri Pihka majoittuu meillä. Viiru ja Pihka ovat vanhoja tuttuja, joten kaikki on sujunut hienosti. Vaikka kokoeroa on jonkin verran, yhteisleikitkin sujuvat - Pihka on tosin jo veteraani-ikäinen, mutta leikkii edelleen innolla. Kaverukset sopivat hyvin nukkumaan jopa samalle sohvalle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti