Viiru 1 v.

Niin se aika kuluu - Viiru täytti eilen (9.3.) yhden vuoden. Juhlinta oli hyvin hillittyä, päivänsankari ei oikein tainnut tajuta, mitä ne onnittelut tarkoittivat... :)

Lapissa

Paljon on taas ehtinyt tapahtua sitten edellisen postauksen. Kävimme hiihtolomalla Lapissa, Pyhätunturilla. Viiru näytti tykkäävän Lapin maisemista, mutta erityisesti se tykkäsi siitä, että koirakaverit Ansa, Seela ja Nappi olivat mukana. Elämä Lapissa ei muuten niin hirveästi eronnut kotielämästä, samat ruokailut ja ulkoilutukset sielläkin oli.

Viirun kanssa on kyllä kiva reissata, koska automatkailu sujuu hyvin ja se sopeutuu nopeasti uusiin paikkoihin. Välillä tosin pitää vähän haukkua, jos kuuluu epämääräisiä ääniä, mutta muuten otetaan varsin lungisti.

Viiru lempipuuhassaan eli kurkkimassa, mitä sieltä penkan takaa voisi löytyä...

Harrastuksia

Agilityharrastus on päässyt kohtuullisesti käyntiin. Olemme käyneet yhdessä TamSKin valmennusryhmässä harjoittelemassa. Harjoittelu on ollut aika omaehtoista, koska muu ryhmä on niin paljon edellä meitä. Seurana meillä on Nappi-kääpiösnautseri ja äitini. Nuutti harjoittelee ohjaamaan kovasti Viirua, minä sitten koetan olla tukena ja opastamassa. 

Pikku hiljaa Nuutille ja Viirulle alkaa löytyä yhteinen sävel. Nyt Viiru jo suurimman osan ajasta pitää kontaktin Nuuttiin oikein mallikkaasti. Viime kerralla kaksikko pääsi jo etenemään kohtuullisen pitkän radanpätkänkin. Esteitä ei vielä osata kaikkia, mutta ei tietenkään tarvitsekaan. Meillähän ei ole mikään kiire treenata, joten ei haittaa, vaikka sekä ohjaaja että koira vielä opettelevat. Minä olen sitten välillä opettanut vaikeampia esteitä, esim. keppejä ja kontakteja kiipeämisesteissä. Katsotaan, miten pitkälle agissa päästään...

Tokoakin kävimme harjoittelemassa pariin kertaan, mutta sitten erinäisten yhteensattumien vuoksi kurssi jäi kesken. Sen verran kipinää kuitenkin hommasta sain, että koetan saada meidät vielä toiselle kurssille ja aktivoitumaan täällä kotonakin. 

Huolenaiheita

Pieni huolenaihekin tässä saatiin. Viirulla oli pari viikkoa sitten hotspot toisen korvan alla poskessa. Ajattelin, että koiruus on sukellellut lumessa niin paljon, että kosteutta on jäänyt korvan alle ja siitä on sitten hautunut hotspot. Vaiva menikin ohi antibiooteilla ja kipeän kohdan ajelemisella. (Haava oli välillä ällöttävän näköinen... Onneksi ällöttävin aihe meni nopeasti ohi.)

No, nyt pari päivää sitten tuli toiseenkin poskeen hotspotin alku. Onneksi huomasin sen heti. Olen nyt putsaillut kohtaa Betadinella, ja se näyttäisi jo paremmalta. Rupesin kuitenkin miettimään, mistä hotspot voisi johtua. Päätin sitten pikapikaa vaihtaa ruoan. Nyt syötämme Viirulle ainakin vähän aikaa Neuta, katsotaan sitten jonkin ajan kuluttua, uskaltaisiko lisätä jotain vehnätöntä kuivaruokaakin... Toivottavasti nuo hotspotit jäävät nyt sitten historiaan...