sunnuntai 18. elokuuta 2013

Paluu arkeen ja blogin pariin

Onpa aika kulunut huomaamatta... En ole unohtanut blogia, mutta jotenkin sitä vain on ollut niin paljon tekemistä, että en ole saanut aikaiseksi kirjoitella. Jospa nyt taas aktivoituisi, kun syksy rutiineineen pääsee käyntiin.

Meidän laumaamme on tullut uusi jäsen, dandiedinmontinterrieri Lotta (Zimyrs Yelly Belly). Lotta täyttää 7.9. 5 kk eli on vielä melkoisessa riiviöiässä. Viirun ja Lotan yhteiselo on sujunut erinomaisesti, tosin niin ajattelinkin - Viiru on onneksi hyvin sosiaalinen tapaus, joten en pelännyt, että se mitenkään osoittaisi mieltään. Välillä Viiru on liiankin kiltti, meidän on mm. pitänyt laittaa Viiru toiseen huoneeseen syömään, koska se antaa röyhkeälle pennulle oman ruokansa, jos pentu vain tulee katsomaan kipolle...


Tässä koiruudet ovat juuri tavanneet. Olemme hakeneet Lotan Vaasasta ja ottaneet Viirun kyytiin siskoltani.


Tässä Lotta on ollut kotona pari-kolme viikkoa. Leikki sujuu jo hyvin - välillä ehtii pysähtyäkin.

Näyttelyissä

Keväällä kävimme Viirun kanssa aika paljon näyttelyissä. Tulokset olivat ihan kohtalaiset, kovin keskeneräinenhän tuo koira vielä on. Välillä Viiru ei oikein halunnut esiintyä - tai oikeastaan kaverit olivat kiinnostavampia kuin se näyttelysuoritus -, joten homma meni pomppimiseksi ja kiskomiseksi. Silloin saatiin muutama EH. Kävin Viirun kanssa sitten TamSKin näyttelykoulutuksissa muutaman kerran, ja se auttoikin. Viiru tajusi, mitä näyttelyissä tehdään. Tuloksena oli sitten loppukevään näyttelyistä ERIt (3 kpl) ja oikein mukavat arvostelut. 

Syksyn näyttelyitä en ole muuten vielä päättänyt, mutta rodun erikoisnäyttelyyn mennään syyskuussa. Viirulla on nyt sellainen pieni ongelma, että Lotan kanssa riehuminen on vähentänyt "kivasti" pääkarvoja - otsatukkaa ei juurikaan ole. Nyt olen aloittanut biotiinin tehokuurin, ja se näyttäisi jo vähän auttavan. Elättelen siis toivoa, että saamme otsatukan takaisin. Katsotaan sitten tukan kasvamisen myötä, mihin näyttelyihin mennään... 

Meidän kalju koiruutemme...

Ruoka
Ruoan kanssa on tässä taisteltu koko kevät. Viiru on niiiiiiiin ronkeli, että oksat pois. On ollut aika tottuminen tuohon ronkeliuteen, edellinen koiramme Voltti nimittäin oli ehkä maailman ahnein koira... Viirun kanssa on kokeiltu nyt vaikka mitä ruokia, aina ne rupeavat muutaman viikon kuluttua tökkimään.

Siirsin Viirun keväällä NEUhun (Vogel-NEU), ja hotspotit loppuivat kyllä nopeasti. NEU alkoi tökkiä jossain vaiheessa, ja sitten ajattelin, että kokeillaanpa barffausta. No, se sujui muuten hyvin, mutta alkoi taas tökkiä eli ei kelvannut. Siinä vaiheessa ajattelin, että olkoot ronkeli, minä tarjoan, mitä huvittaa. Ostin Canagan-merkkisiä nappuloita. Ne menivät alkuun ihan ok (annoin samalla myös vähän raakaruokaa, mm. rustoluita ja kanankauloja, jauhelihaa ja muita lihamössöjä), mutta alkoivat nekin sitten jäädä kippoon. Nyt sitten tänään huomasin, että hotspot on tekemässä paluuta... En tiedä, johtuuko tuohon nappulaan siirtymisestä vai kosteasta kesäsäästä vai mistä. Canagan on kyllä viljaton ruoka, mutta voihan siellä olla joku muu ainesosa, joka ärsyttää. No, ajattelin siis jättää tuon nappulan kuitenkin pois ja siirtyä takaisin NEUhun + raakaruokaan. Katsotaan, miten sillä sujuu... Ärsyttää kovasti tuo hotspotin uusiutuminen, monta kuukautta meni hienosti ilman niitä...

Lopuksi
Lupaan taas pyhästi kirjoitella vähän useammin... Tarkoitus olisi tässä syksyllä käynnistellä harrastuksiakin uudelleen, ovat olleet kesätauolla. Uutena lajina kokeilemme rally-tokoa, saas nähdä, miten se meille sopii...

Kesäterkut uimaan pakotetulta (=veteen nostetulta) Viirulta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti